achtung - kilometripostaus!

Berliiniä asutettu jo puolitoista viikkoa ja orientaatio Freie Universitätissä aikalailla takana - miten tää aika oikein lentää?

Viikon aloitin maanantaina tekemällä kaupunkikierrosta aloittaen Prenzlauer Bergista, jatkamalla siitä Alexanderplatzille ja hetken siellä turistien seassa pyörittyäni suuntasin Potsdamer Platzille. Maanantaihan tosiaan oli vielä pääsiäispyhä, joten käytännössä pääsääntöisesti vain ravintolat, kahvilat ja kioskit oli auki. Koska edellisen viikon lopussa hankittu sanomalehti yhä odotti lukijaansa (odottaa edelleen), hankin kasan saksankielisiä naistenlehtiä- joita oon jopa lukenut! (vähintään kuvatekstit...)

nam

räpsäisy Potsdamer platzilta

Tiistaiaamuna klo 10 alkoi orientaatioviikko yliopiston päärakennuksessa Silberlaubessa. Meidän kämpältä yhteys yliopistolle on mielestäni tosi hyvä ja aikaa sinne menee kävelymatkoineen kaikkineen vain noin puoli tuntia. Suuntasin yliopistolle, seurasin seiniin liimattuja international students-opasteita ja löysin perille suurimpaan auditorioon, jossa meille jaettiin nivaska papereita. Tuollaiset tilanteet on sinänsä aika kuumottavia, kun fiilis on sama kuin menis ykkösluokalle uudestaan. Et tunne ketään ja paineet tutustumiselle on kovat, koska onhan se nyt mukavampi aloittaa vaihto-opiskelu yhdessä kaveriporukalla kuin yksinään. Onnekseni taakseni sattui kaksi ruotsalaista tyttöä, joiden kanssa meillä synkkasi välittömästi ja kuuntelimme porukalla kysymysmerkkeinä saksankielistä infoa. Sinänsä outoa, että vaikka yleisö koostui kansainvälisistä opiskelijoista, oli englanti läpi orientaatioviikon yllättävän mitättömässä asemassa ja uskonkin, että moni juttu meni ohi ihan vain sen takia, ettet täysin ymmärtänyt mitä puhuja sanoi. 

infoa infon jälkeen

Ensimmäisen päivän tehtävänä meillä siis oli tehdä student enrollment, eli maksaa Semesterticket eli koko lukukauden kattava julkisen liikenteen lippu ja Social Fee ja tuoda maksun osoittavat kuitit sekä todistus omasta vakuutuksesta yliopiston edustajille. Onneksi olin tehny tarkasti etukäteen vakuutusjutut valmiiksi, joten sain nopeasti väliaikaisen opiskelijakortin/Semesterticketin. Jes, enää ei tarvitse ostaa erikseen matkalippuja !

Outoa oli, että miut oli yliopiston toimesta ilmoitettu opiskelemaan JFK-Instituuttiin North American Studiesia ja lisäksi historiaa. Was?? Kysyessäni asiasta he vain totesivat, että asia on näin, mutta voin toki opiskella yliopiston Otto-Suhr-Instituutissa politiikan tutkimusta ilmestymällä kursseille ja kysymällä professorilta lupaa osallistua niille. Toivottavasti homma tosiaan toimii niin!

Illalla suunnattiin tyttöjen kanssa drinkeille Warschauer Strassen läheisyyteen, täällä ei voi kuin ihmetellä hintoja ja baarien lukumäärää - jokaiselle varmasti löytyy jotakin!

nam x 2

Keskiviikkona info jatkui ja saatiin lisää tietoa muun muassa opintopisteistä, kursseille ilmottautumisesta, yliopistoliikunnasta yms yms yms. Mensassa eli paikallisessa opiskelijaravintolassa syöminen on melkein yhtä edullista kuin Suomessa ja täällä maksu tapahtuu niin, että jokaisella on oma Mensa-korttinsa, joille ladataan rahaa ja tällä kortilla sitten maksetaan ruokalassa. Päärakennuksen Mensa on järjettömän iso ja välillä tuntuukin, että aikaa menee naurettavan paljon siihen, että haahuilet tarjottimen kanssa pohtimassa "mitä tänään syötäisiin" :D.

Illalla mentiin Amandan kanssa syömään vietnamilaiseen ravintolaan, niin hyvää! Kahden henkilön pääruoat & 2x20cl viiniä suhteellisen fiinissä ravintolassa teki yhteensä 20 euroa - ihan älytöntä! Ravintolasta suunnattiin hetken harhailujen kautta futispubiin oluiden ääreen katsomaan Champions liigan (?) peliä. Tunnelma oli ainakin kohdallaan Dortmundin pelatessa Malagaa vastaan, en olis siinä joukossa halunnut olla Malagan kannattaja... Päästiinpä kokemaan tosisaksalaista tunnelmaa ja eläytymistä :-D

hmm nam x 3

Torstaina oli vuorossa kampuskierros ja the kielitesti. Vaikka miulla on takana useita vuosia saksan kielen lukemista ensin peruskoulussa ja sitten yliopistossa, on miun kielitaito ollut niin surkastuneella asteella, että ihan melkeinpä hävettää. Kielitestin tehtyä saatiin tietää oma taso ja tätä kautta pystytään varaamaan tiistaina paikka kielikurssille, joka mitä ilmeisimmin kestää aika pitkälti koko lukukauden ajan. Tätä ootan jostain syystä ihan innoissani! 

Illalla suunnattiin Internatiol Stammtischiin, muodikkaasti myöhässä toki, josta sitten lähdettiin taas Warschauer Straßen suuntaan drinkeille. Muutaman mojiton ja GT:n jälkeen hollantilaisen pojan ehdotus "mielettömästä klubista tässä lähellä" kuulosti mainiolta ja lähdettiin  Salon zur Wilden Renate-nimiselle klubille. Oikeastaan siellä tietyllä tapaa konkretisoitui ajatus siitä, että oikeasti olen täällä, sillä kuten sanottua - tuollainen paikka voi olla vain Berliinissä. Musiikki oli todella hyvää ja klubi kokemisen arvoinen. Vilkuillessani kelloa kolmen jälkeen miulle todettiin, että "se on vasta vähän" ja tottahan se on, täällä useimmat klubit on auki helposti aamuseitsemään saakka. Onneks julkisilla pääsee kotia suhteellisen nopeasti melkein mihin aikaan tahansa :p

Tänään selvittyäni heti aamupäivällä lenkille, otettiin iltapäivästä suunnaksi yliopiston järjestämä veneretki Berliinin läpi. Viime vuonna samaan aikaan järjestetyllä retkellä lämpöasteita oli ollu +25, nyt noin +5. Ihan reilua... Olisin voinu ottaa jonku pilkkihaalarin tänne mukaan ja silti varmaan palelisin :D  Kevään pitäis kuuleman mukaan tulla ens viikolla, toivotaan niin!

miun ruotsalaisvahvistukset!

the boat trip

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen yliopistoviiko on mennyt niin nopeasti. On ollut tosi hauskaa ja mielenkiintoista tutusua niin moniin uusiin ihmisiin, käyttää vierasta kieltä suurimman osan ajasta, mutta samaan aikaan on yllättävän rankkaa olla hieman kujalla asioista koko ajan. Mitä ilmeisimmin otan kuntosalijäsenyyden lähellä sijaitsevalle kuntokeskukselle vaihdon ajaksi, en malttais oottaa! Ens viikolla on hoidettava itselle paikallinen pankkitili Berliner Sparkassesta (tapaamisaika pankkiin on jo varattuna jee) ja maanantaina alkaa ensimmäiset luennot. Kurssivalinnoista yms. enemmän sitten, kun tosissaan tiedän mitä kaikkia kursseja päädyn tekemään, en oo vielä itsekään sataprosenttisen varma. 

Naurettiinkin että "let's see" ja "I don't know" on meidän ehkä käytetyimmät opiskeluun liitetyt termit täällä - ehkä ens viikolla oon tästä vähän viisaampi :D Ruotsin kieltä oon päässyt preppaamaan tosi paljon, sillä tytöt Göteburgista on aina ihan haltioissaan, kun päästän suustani jonkun lauseen, joka kuuluu vaikeusasteeseen seiskaluokka... Snart pratar jag flytande svenska (man kan alltid önska...)! 

xx Emmi