Der erste Tag in Berlin

Safe and sound in Germany!

Maanantaipäivän kulutin pääasiassa pakkaamalla matkalaukkua yhä uudelleen ja uudelleen (viis kertaa), kunnes Riikan ja Hannan avustuksella sain laukkujen kilot täsmäämään just eikä melkein. Usko meinas jo loppua ja jännitys alkoi jo nousta, harvoin sitä lähtee näin pitkälle reissulle yksin. Huomasin olevani myös harvinaisen kiintynyt omiin tavaroihin ja suorastaan suretti jättää osa lempparivaatteista varastoon - lohdutin itteeni, että voin shoppailla uusia (Berliinissä on kolme Zaraa ja Massimo Dutti...) ;).

Me pakkauspuuhissa - vaaka oli kultaakin kalliimpi...

Bussi Helsinki-Vantaalle lähti klo 00:30 ja sain ihanan monilukuisen entouragen minua saattamaan. Ossi, Riikka, Hanna ja Juha saatteli miut yöllä bussille ja pienen lähtöhaikeuden iskettyä ja siitä selviydyttyä yritin vain saada nukuttua bussissa. Miut tuntevat tietää, että yksi piirteeni on ilmiömäinen kyky nukkua melkeinpä missä tahansa kulkuneuvossa, joten neljän tunnin matka kentälle sujui hyvin nopeasti.

Överisuurten käsimatkatavaroiden kera höntsäilin sitten kentällä, söin aamupalaa ja odottelin lennon lähtöä. Seitsemän aikaan päästiin matkaan ja kulutin lennon pääasiassa nukkumalla. Berliiniin laskeuduttua miulla oli onneksi vastassa tuleva kämppikseni Jussi, joten miun ei tarvinnut yksinään selvittää tietä kentältä kämpille.

Suunnattiin bussilla kämpille ja yllätyin positiivisesti asunnon koosta ja kunnosta. Tutustuin Jussin nykyiseen kämppikseen Aapoon ja seuraavana ohjelmanumerona oli lähteä moikkaamaan uutta vuokraisäntääni Werneriä ja samalla kirjoittaa vuokrasopimus. Kyseinen landlord on sosiologian proffa ja pojilta kuulemani mukaan ilmeisen innokas meditoija, joten mielenkiinnolla odotin millainen ilmestys onkaan vastassa. No oikein mukava pikkuperhehän siellä oli :D Miusta sai varmaan hyvin kainon ja hiljaisen kuvan, kun keskityin lähinnä väsymyksissäni hymyilemään poikien hoitaessa puhumisen. Nimet paperiin, vuokraisännän Citroen alle ja ajelemaan ympäri Berliiniä! Auton lainaamisen funktionahan oli siis pojilla käydä hakemassa uusi sänky asuntoon, mutta olihan se otettava tilaisuudesta kaikki irti ja pääsin tutustumaan kaupungin eri puoliin (kuten poikien entiseen kantis-döner-ravintolaan)!

Olin ylpee itestäni selviydyttyäni yksin S-Bahnilla takaisin kämpille Charlottenburgiin (tosin aika kattavien ohjeiden kera), jonka jälkeen kulutin aikaani koomaamalla pois väsymystä kunnes lähdettiin taas hummailemaan autolla - tällä kertaa tarkoituksena palauttaa se. No ensin käytiin toki ruokakaupassa ja hullaannuin halvasta valkkarista (about 2€/pullo) ja päätettiinkin pitää pienet viini-iltamat oluella höystettynä. Tässä siis siemailen vehnäolutta poikien katsoessa futista. Aika saksalainen meininki siis.

Päivä on mennyt kyllä äärimmäisen väsymyksen alaisena, mutta mikä onni, että miulla on ollut nää kaksi Berliinin konkaria täällä opastamassa - muuten olisin ollut vielä aika hukassa :D Huomenna olisi tarkoitus käydä maistraatissa tekemässä kaupunkiinmuuttoilmoitus tj. ja hommata paikallinen prepaid-liittymä, sitten voin whatsappaillakin :)

Päivästä on jäänyt mieleen Vogdin sitikka, vuokraisännän Shakiran levyyn naamioitu meditaatio(?)-hyminä, hipsterikeskustelut, ruoan ja juoman edullisuus. Aika petollista -onneks pääsen heti huhtikuun alussa Teknische Universitätin salia kuluttumaan...


Sekava teksti ja sitäkin sekavampi pää - täällä on niin paljon kaikkea !
Bis bald (saksan kielen aktivointi käynnissä...)!